Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat   Muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut   Ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat   He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa      He valloittivat, ryöstelivät kunniaksensa   Ja etenivät voittoisasti perääntymättä   Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla   Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata      Koskaan eivät he uhkaa väistäneet   Tarttuivat kirveisiinsä jumalten   Vastus kuitenkin vahvistuneena   Päättänyt oli heidät musertaa      Oli kääntyvä uusi sivu   Taistelussa ruttoa vastaan   Eihän kunniaa voi saavuttaa   Jos jättää kokematta kuoleman      Jäätyi verensä hankeen      Valtakautensa lepää nyt pohjassa   Ylväs liekki sammui, vaan silti   Voittaja saa häpeää kantaa   He hukuttivat myös kunnian      Nyt valtaistuimella istuu väärä kuningas   Nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin   Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa   Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa      On aika pysähtynyt