Kierrän itseni tippa tipalta   Kuivaksi omatunnosta   Korkkiruuvina tarkkailen maailmaa,   teen havaintoja Telluksen tavoista   Kirkkaan valon lailla,   joka paikka paikkaan avoimeen tunkeudun   (en tunne sääliä)      Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi   Varjollani peitän teidät alleni   Olen pienin suurista mutta mahdu enää en   Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen   Silti vielä kasvan!   Kasvan!   Kasvan!   Kasvan!      Rakennan ympärilleni arktisen ilmaston   Kylmyydellään tuskin hyttystä houkuttaa   ja joka kerta kun kadulla tuulee   Levitän käteni ilmaan,   luulen osaavani myrskyllä ratsastaa   (tunnetko sääliä?)      Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi   Varjollani peitän teidät alleni   Olen pienin suurista mutta mahdu enää en   Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen   Silti vielä kasvan!   Kasvan!   Kasvan!   Kasvan!      Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi   Varjollani peitän teidät alleni   Olen pienin suurista mutta mahdu enää en   Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen   Edelleen vain kasvan!   Kasvan!